Kirja-arvio
Mitch Goldstein (2023) How to be a design student (and how to teach them). New York: PA Press. 173 s. Miten olla muotoiluopiskelija?
Muotoilun opiskelijoille ja opettajille kohdistettu kirja kertoo siitä, miten olla muotoiluopiskelija ja miten muotoilua – kirjailijan mielestä – tulee opettaa.
Kirjassa käydään läpi sitä, millainen paikka muotoilun korkeakoulu (design college) on verrattuna aikaisempiin lukion (high school) opintoihin ja millaiset käytännöt ovat ominaisia muotoilun opiskelulle. Kirja antaa myös ohjeita valmistumisen jälkeiseen aikaan, kun on aika alkaa ammattitoiminta muotoilun alalla.
Mitch Goldstein on apulaisprofessori College of Art and Designissa (Rochester Institute of Technology).
Kirjan konteksti on amerikkalainen, tietenkin, mutta helposti tunnistettavissa suomalaisessa muotoilukoulutuksessa; muotoilutyö on samanlaista maasta riippumatta, samoin lie koulutuskin.
Minun on helppo olla samaa mieltä kirjailijan kanssa, Mitch Goldstein on konstruktivistisen oppimisnäkemyksen edustaja. Tietoa ei kaadeta opiskelijan päähän, vaan opiskelijan odotetaan olevan itse aktiivinen oppija, oppien ensisijaisesti toisilta opiskelijoilta, ja oppien itsekin antaessaan vertaispalautetta.
”If you like to: memorize facts, have clearly defined goals, be given step-by-step directions, and be told exactly what to do… Find another major.”
Goldsteinin mukaan muotoilun opiskelu on ensisijaisesti luovan prosessin opiskelua, lopputulos (design outcome) on toissijainen. Sen ymmärtäminen, miten tekemäsi valinnat vaikuttavat työhösi, on kriittisen tärkeätä; vietät koko urasi yrittäen ymmärtää tätä.
Oma pedagoginen muotoilun opettamisen mallini on kenties radikaalimpi kuin Goldsteinin näkemys. Esimerkiksi Konseptimuotoilun kurssillani oppimisnäkemys on konstruktiivinen, samoin muotoilunäkemys ja muotoilutehtäväkin on avoin, joten oma opetukseni voi tuntua opiskelijalta sangen hähmäiseltä – potenssiin kolme.
Arkipäivässä oppimisnäkemyksistä keskustelu kollegoiden kanssa, saati ulkomaisten kollegoiden kanssa, jää usein harmittavan vähäiseksi. Siten Goldsteinin kirja minulle tärkeä puheenvuoro; en ole aivan yksinäni pedagogisten pyrkimysteni kanssa.
Olla muotoiluopiskelija vai muotoilla?
Kirjaa voi hyvin suositella muotoilun opiskelijalle tai opiskelua harkitsevalle. Muotoilun ja sen opiskelun erityisyys on hyvä ottaa puheeksi jossakin vaiheessa. Muotoilun studio-oppiminen yrittämisen, tekemisen ja epäonnistumisen kautta, prosessin keskeisyys, tiimityö, työn palveluluonne, oman ”äänen” löytäminen, epävarmuuden sietäminen, kritiikin antaminen ja saaminen sekä inspiraation löytäminen (tekemisen kautta) ovat ominaisia alan käytännöille, ja tietenkin niiden oppimiselle.
Kirja ei myöskään päästä muotoilun opettajaa helpolla, vaan vaatii myös häneltä jatkuvan oppimisen, uteliaisuuden ja tutkimisen tai tekemisen asennetta.
Kirjan pohjalta olisi helppo luoda aineistoa siitä, millaista on olla muotoilun opiskelija ja millaisia odotuksia opettajilla voi olla. Oleminen on ehkä hyvä erottaa tekemisestä, jossain vaiheessa: moni voi haluta olla muotoilija, mutta ei viitsi piirtää tai värkätä pajalla.
Muotoilu voi olla ammatti, jolla hankitaan rahaa. Muotoilu voi myös olla tapa olla ihminen, ja myös keino tehdä maailma paremmaksi.
Jake Dugardin arvio kirjasta…