Kirja-arvio: empaattisen muotoilun tutkimusryhmä
Ilpo Koskinen: Design, Empathy, Interpretation: Towards Interpretive Design Research. The MIT Press 2023. 183 s.
Kirja on professori Koskisen työmuistelmat yli kahdenkymmen vuoden ajalta, jolloin hän ohjasi Taideteollisen korkeakoulun teollisen muotoilun laitoksen aloittelevaa tutkimustoimintaa ja ryhmää, jota hän kutsuu empaattisen muotoilun tutkimusryhmäksi.
Empaattinen ryhmä perehtyi – ajan hengen mukaisesti – käyttäjäkokemukseen: miten luoda tuotteita, jotka ovat miellyttäviä ja houkuttelevia käyttäjälle ja samalla kilpailukykyisiä kaupallisilla markkinoilla.
Tutkimusryhmän kiinnostuksen kohde on aluksi teknologian soveltaminen ja käytettävyys, suuntautuen myöhemmin osallistavaan muotoiluun ja lopulta ilmastonmuutokseen.
Kirjan sankareita ovat suomalaisen muotoilun tutkimuksen alkuaikojen väitöskirjatutkijat, joita useimpia Koskinen ohjasi ja joiden kanssa kirjoitti julkaisuja: Säde, Battarbee, Kurvinen, Soini, Vaajakallio, Keinonen, Mäkelä ja Mattelmäki, joista viimeisimmät toimivat nyt Aallossa professoreina.
Tulkinnallista ja konstruktiivista tutkimusta
Koskinen kuvaa noin neljänkymmen tutkimusprojektin ja niissä tuotettujen väitöskirjojen kautta muotoilun tutkimuksen näkemyksen kehittymistä suuntaan, jota hän kutsuu tulkinnalliseksi muotoilututkimukseksi. Se perustuu ihmisen toiminnan tulkinnalliseen teoriaan, mutta muuttaa tulkinnan konsepteiksi, tutkimusmenetelmiksi, muotoilun viitekehyksiksi, muotoiluprosesseiksi ja joskus artefakteiksikin.
Design research has been moving away from a user-centered perspective over the last decade.
Kirja päättyy yhdistämään tulkinnallisen ja konstruktiivisen näkemyksen, jota Koskinen on osaltaan kehitellyt kirjoissa Design Research through Practice (2011) ja Drifting by Intention (2020). Ensimmäinen kirja jakaa konstruktiivisen muotoilututkimuksen tapahtuvaksi laboratoriossa, kentällä tai näyttelyssä. Jälkimmäinen kirja esittelee muotoilun ja muotoilututkimuksen olevan tahallista ajelehtimista tai vauhdikkaammin – tavoitteellista sivuluisua, jossa pyritäänkin muualle kuin mihin suunniteltiin.
Käyttäjäkeskeinen muotoilu
Kirja kuvaa mielenkiintoisesti, miten miltei tyhjästä aloittava tutkimusryhmä löytää oman äänensä, osallistuu kansainväliseen käyttäjäkeskeisen muotoilun keskusteluun ja sen hyytyessä hakeutuu ajankohtaisimpiin aihepiireihin, kuten kestävyysmuotoiluun.
Kirja on osa MIT:n julkaisusarjaa Design Thinking, Design Theory ja ensimmäinen suomalaisen kirjoittama kirja sarjassa. Sosiologian taustalta muotoilututkimukseen tuleva Koskinen karisti Aallon byrokratian ja Helsingin ilmaston jaloistaan kymmenisen vuotta sitten ja toimii nyt professorina Australiassa.
Koskisen rooli empaattisen muotoilun tutkimusryhmässä – muotoilun ulkopuolisena – oli tuoda siihen tieteellistä pätevyyttä. Kirja kuvaa hyvin Koskisen muotoilututkimuksellisen näkemyksen kehittymistä: hän yrittää kärsivällisesti ymmärtää muotoilijoita ja muotoilun opiskelijoita, joilta ei voi odottaa kiinnostusta tieteelliseen täsmällisyyteen ja pyrkii kehittämään muotoilulle omaa tutkimuksellisista ääntä, jossa tuotetaan prototyyppien ja artefaktien lisäksi – ja niiden kautta – uutta tietoa.
Kirja epäilemättä nostaa suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä ja arvoa kansainvälisen muotoilututkimuksen piirissä. Jatko-opiskelijalle kirjan lukeminen on välttämättömyys, tietenkin. Kirjan väitöskirjatutkijoiden tutkimusprosessin kuvaus menetelmän ja teoreettisen taustan osalta on hedelmällistä luettavaa samaan prosessin ryhtyvälle.