Muistattehan 1980-luvun lopun trendi-ilmiön muotoilussa – muotoilujohtamisen! Design management on kuitenkin ollut unohduksissa viimeiset kaksi vuosikymmentä. Sehän alkoi muotoilutoimistojen ja asiakkaan yhteistyön koordinoinnilla, seuraavaksi se tarkoitti yrityksen muotoiluelementtien – brändin, grafiikan, työvaatetuksen ja pakettiautojen teippausten – yhtenäistämisellä. Myöhemmin siitä tuli muotoilutoiminnan ja -prosessin johtamista, joka huipentuisi, kun muotoilu ymmärrettäisiin tanskalaisen portaiden ylimmälle askelmalle kuuluvana strategisena toimintana.
Kirja-arvio
Birgitte Borja de Mozota & Steinar Valade-Amland (2020) Design: a business case: thinking, leading, and managing by design. Business Expert Press. 173 s.
Viimeisin vaihe, kirjoittajien Mozota ja Valade-Amlandin mukaan on 2000-luvulta saakka ollut se, jossa muotoilujohtaminen nähdään integroituna transversaalina funktiona (mitä se sitten tarkoittaakaan).
Muotoilun ylivertaisuuden kaava
Muotoilujohtamisen liiketoimintanäkökulman pioneeri Birgitte Borja de Mozota ja muotoiluadvokaatti Steinar Valade-Amland yrittävät vuoden 2020 kirjassaan saada muotoilujohtamiselle menetettyä myötätuulta takaisin. Syyksi muotoilujohtamisen epämuodikkuudelle kirjoittajat – hiukan katkerina – ilmoittavat laajan innostuksen muotoiluajatteluun. Muotoiluajattelu syrjäytti muotoilujohtamisen konsulttien puheissa. Ja nyt kun muotoiluajattelu on jo valtavirtaa, hyväksytty tosiasia jota ei voi kieltää, kirjoittajat yrittävät pelastaa edes jotain kehittämällä muotoilun ylivertaisuuden kaavan:
Design excellence = great design + design management + design thinking + leadership
Kirjottajat näkevät muotoiluajattelun ylätason doktriinina, oppina, joka parhaimmillaan läpäisee koko yrityksen ja sisältyy erityisesti johtajien ajatteluun. Täten muotoilujohtamiselle jää tärkeä osa toteuttaa ja toimeenpanna muotoilua, eli torjuntavoitto.
Design management is the common space for managers and designers; design thinking for leadership and design.
Muotoilujohtamista uudelleen
Kirja lämmittää muotoilujohtamiseen perehtyneiden näkemyksiä siitä, että aihe ei ole ihan vielä unohdettu. Viime vuoden kirjat strategisesta muotoilusta tukevat signaalia siitä, että katsetta kannattaa yhä kohdistaa innovaatiota tuottavan organisaation käytäntöihin.
Muuten kirja on tuttua huttua, mutta kirjoittajien kysymys siitä, tulisiko muotoilijoiden tarkastella omaa toimintaansa enemmän asiakaslähtöisesti, on aivan paikallaan.
Design Management requires process coordination and optimization skills, whereas design thinking requires visionary leadership. Design Thinking provides the vision and leadership (empowers); design management the business case (enables).
”Toisen ammattialan ja käytännön ymmärryksen puute ylläpitää ennakkoluuloja molemmin puolin. Perusteettomat oletukset hillittömästä luovuudesta ja tyhjästä puheesta toisaalta, ja armottomasta hyväksikäytöstä toisaalta, eivät varsinaisesti edistä vuoropuhelua näiden kahden (muotoilu – liiketoiminta) välillä. Ehkä tämä voi myös selittää sen, että muotoilijat konsultteina ansaitsevat keskimäärin vain 63 prosenttia siitä, mitä muut liiketoimintakonsultit ja saavat vain 71 prosenttia keskimääräisestä palkasta Euroopassa”.
Kirjoittajat puhuvat myös muotoilusta sensemakingina, merkityksen rakentamisena, siteeraten muutamia toisen käden lähteitä, jättäen ilmiön sen tarkemmin käsittelemättä. Muutenkin kirjasta huokuu jokin innostuksen puute, joka näkyy vaikka pitkinä suorina lainauksina muista kirjoista.
Avainsanat
design management; design thinking; business thinking; organizational design; management; leadership; excellence; design leadership