Design and Strategy

design and strategy kansi

Wanda Grimsgaard (2023) Design and strategy: a step-by-step guide. Routledge. 650 s.

Design and strategy -kirja luettelee strategian ja muotoilun prosesseja ja menetelmiä hengästyttävän liudan. Kirja on tehty graafisen suunnittelun näkökulmasta, mutta huomioi hyvin teollisen ja palvelumuotoilun tarpeita. Kirja asettuu liiketoiminnan ja rationaalisen muotoilunäkemyksen diskurssiin. Viimeinen kolmasosa kirjasta käsittelee muotoilun yleisiä ja graafisen suunnittelun sisällöllisiä periaatteita; sommittelua, typografiaa ja grafiikan tuotantoa.

Jatka lukemista “Design and Strategy”

Tutkimuksen opettaminen muotoilussa

Dittenberger, S., Moritsch, H. & Raschauer, A. 2023. Teaching Research in Design: Guidelines for Integrating Scientific Standards in Design Education.  Transcript Design, Vol. 58. 151 s.

Kirja perustuu itävaltalaisen New Design Universityn projektiin, jossa pohdittiin, miten BA-tason opetuksessa perehdytetään opiskelijoita muotoilututkimuksen tekemiseen opinnäytetyössään, miten tutkimuksen opettaminen muotoilussa voisi taphtua.

Jatka lukemista “Tutkimuksen opettaminen muotoilussa”

Pro arte utili – hyödyllisen taiteen puolesta

pro arte utili kirjan kansi

Hyvönen, Korvenmaa, Naukkarinen, Raevaara, Saarela, Sotamaa & Valtonen (toimituskunta)

Pro arte utili – monialainen yhteistyö menestyksen perustana, 2021, Designmuseo, 360 s.

Pro arte utili – hyödyllisen taiteen puolesta – oli Taideteollisen korkeakoulun slogan. Opiskelin siellä teollista muotoilua 1985-1990. Silloin koulun liikemerkki oli kypäräpäisen Pallas Athenen siro profiili.

Näin jälkikäteen ajatellen, taistolaisuuden ajasta toipuvan koulun opetus ei aina ollut kovin laadukasta. Toisaalta, minä olin keskinkertainen opiskelija, lopputyöstäkin sain arvosanan 3.

Kirjassa johtajat kertovat korkeakoulun vaiheita 1970-luvulta tähän päivään: miten siitä tuli – heidän johdollaan – loistava jalokivi osaksi mainiota Aalto-yliopistoa, taiteiden ja suunnittelun korkeakouluksi (ARTS). Näinhän historiaa kirjoitetaan.

Jatka lukemista “Pro arte utili – hyödyllisen taiteen puolesta”

Muotoilun YAMK-koulutus

Innotech maisterikoulu

Kettunen (2000) määritteli muotoilun olevan ”toimintaa, jossa tutkimusta, taidetta ja teknologiaa liiketoimintaympäristössä yhdistämällä on tarkoitus tuottaa parempaa ihmisen rakentamaa ympäristöä”. Vuonna 2010 synnytetyn Aalto-yliopiston strategia perustuu aika lailla samaan määritelmään: muotoilu, tekniikka ja liiketoiminta yhdessä.

Marraskuussa 2021 lisähakuunhakuun tuleva Savonia-ammattikorkeakoulun InnoTech-liiketoiminta (YAMK) -ohjelma toteuttaa samaa ideaan: innovaatioita tuotetaan todellista vastaavalla kokoonpanolla – muotoilijoiden, insinöörien ja liiketoiminnan maisteriopiskelijoiden kesken.

Jatka lukemista “Muotoilun YAMK-koulutus”

Sisustusarkkitehdin nimikkeestä ja pätevyydestä

Opiskelijoiden ja ammattilaistenkin keskuudessa tuntuu olevan epäselvyyttä muotoilijoiden, sisustusarkkitehtien ja arkkitehtien ammattinimikkeiden käytöstä. Tässä kirjoituksessa yritän selkeyttää aihetta. Olet tervetullut kommentoimaan kirjoitustani, erityisesti jos olet eri mieltä tai olen jossain kohdassa väärässä.

Aallosta ja Lapin yliopistosta valmistutaan taiteen maisteriksi. Ammattikorkeakouluissa tutkintonimike on muotoilija (AMK). Muotoilijan, vaatetussuunnittelijan tai sisustusarkkitehdin tutkintonimikettä ei ole. Taiteen maisteri tai muotoilija (amk) joutuu valitsemaan itselleen mieleisen ammattinimikkeen tehtävän mukaan – mielikuvitusta saa käyttää!

Jatka lukemista “Sisustusarkkitehdin nimikkeestä ja pätevyydestä”

Muotoilukoulutuksen tasa-arvo

Kaavamaiset käsitykset ohjaavat yhä tyttöjen ja poikien ammatinvalintaa (katso YLE /STT). Tilanne on samanlainen muotoilun korkeakoulutuksessa. Esimerkiksi muodin ja sisustuksen koulutuksessa sukupuolivinoutuma on räikeä, tasa-arvo puuttuu.

Nuorten valintoja ohjaavat stereotyyppiset käsitykset eri sukupuolille sopivista töistä. Nuoren pitäisi voida valita itselleen mielekkäin koulutusala, sukupuolesta riippumatta.

Jatka lukemista “Muotoilukoulutuksen tasa-arvo”