Luentoni siitä, millainen on hyvä portfolio, 9/2023
Muotoilun akateeminen elämä
Millaista on muotoilun akateeminen elämä ja työ? Miten tulla muotoilun akateemiseksi, toimia korkeakoulussa tai johtaa muotoilun koulutusohjelmaa? Queenslandindin teknisen yliopiston muotoilun laitoksen henkilökunta on kirjassaan pohtinut aihetta yli 300 sivun verran. Konteksti on australialainen, mutta muotoilun ja korkeakoululaitoksen osalta hyvinkin tuttu.
Jatka lukemista “Muotoilun akateeminen elämä”Miten olla muotoiluopiskelija
Kirja-arvio
Mitch Goldstein (2023) How to be a design student (and how to teach them). New York: PA Press. 173 s. Miten olla muotoiluopiskelija?
Muotoilun opiskelijoille ja opettajille kohdistettu kirja kertoo siitä, miten olla muotoiluopiskelija ja miten muotoilua – kirjailijan mielestä – tulee opettaa.
Jatka lukemista “Miten olla muotoiluopiskelija”Tutkimuksen opettaminen muotoilussa
Dittenberger, S., Moritsch, H. & Raschauer, A. 2023. Teaching Research in Design: Guidelines for Integrating Scientific Standards in Design Education. Transcript Design, Vol. 58. 151 s.
Kirja perustuu itävaltalaisen New Design Universityn projektiin, jossa pohdittiin, miten BA-tason opetuksessa perehdytetään opiskelijoita muotoilututkimuksen tekemiseen opinnäytetyössään, miten tutkimuksen opettaminen muotoilussa voisi taphtua.
Jatka lukemista “Tutkimuksen opettaminen muotoilussa”Pro arte utili – hyödyllisen taiteen puolesta
Hyvönen, Korvenmaa, Naukkarinen, Raevaara, Saarela, Sotamaa & Valtonen (toimituskunta)
Pro arte utili – monialainen yhteistyö menestyksen perustana, 2021, Designmuseo, 360 s.
Pro arte utili – hyödyllisen taiteen puolesta – oli Taideteollisen korkeakoulun slogan. Opiskelin siellä teollista muotoilua 1985-1990. Silloin koulun liikemerkki oli kypäräpäisen Pallas Athenen siro profiili.
Näin jälkikäteen ajatellen, taistolaisuuden ajasta toipuvan koulun opetus ei aina ollut kovin laadukasta. Toisaalta, minä olin keskinkertainen opiskelija, lopputyöstäkin sain arvosanan 3.
Kirjassa johtajat kertovat korkeakoulun vaiheita 1970-luvulta tähän päivään: miten siitä tuli – heidän johdollaan – loistava jalokivi osaksi mainiota Aalto-yliopistoa, taiteiden ja suunnittelun korkeakouluksi (ARTS). Näinhän historiaa kirjoitetaan.
Jatka lukemista “Pro arte utili – hyödyllisen taiteen puolesta”Hassin paperi
KGP yritti vallata Suomen sisältäpäin järjestöjen kautta. Sen ohjailemat taistolaiset pyrkivät vallankumoukseen 1970-luvulla oman ”alma materini”, Taideteollisen korkeakoulun kautta.
Vau, enpä ollut perillä asioista opiskellessani teollista muotoilua vuosina 1985-1990.
Jatka lukemista “Hassin paperi”Muotoilun YAMK-koulutus
Kettunen (2000) määritteli muotoilun olevan ”toimintaa, jossa tutkimusta, taidetta ja teknologiaa liiketoimintaympäristössä yhdistämällä on tarkoitus tuottaa parempaa ihmisen rakentamaa ympäristöä”. Vuonna 2010 synnytetyn Aalto-yliopiston strategia perustuu aika lailla samaan määritelmään: muotoilu, tekniikka ja liiketoiminta yhdessä.
Marraskuussa 2021 lisähakuunhakuun tuleva Savonia-ammattikorkeakoulun InnoTech-liiketoiminta (YAMK) -ohjelma toteuttaa samaa ideaan: innovaatioita tuotetaan todellista vastaavalla kokoonpanolla – muotoilijoiden, insinöörien ja liiketoiminnan maisteriopiskelijoiden kesken.
Jatka lukemista “Muotoilun YAMK-koulutus”Sisustusarkkitehdin nimikkeestä ja pätevyydestä
Opiskelijoiden ja ammattilaistenkin keskuudessa tuntuu olevan epäselvyyttä muotoilijoiden, sisustusarkkitehtien ja arkkitehtien ammattinimikkeiden käytöstä. Tässä kirjoituksessa yritän selkeyttää aihetta. Olet tervetullut kommentoimaan kirjoitustani, erityisesti jos olet eri mieltä tai olen jossain kohdassa väärässä.
Aallosta ja Lapin yliopistosta valmistutaan taiteen maisteriksi. Ammattikorkeakouluissa tutkintonimike on muotoilija (AMK). Muotoilijan, vaatetussuunnittelijan tai sisustusarkkitehdin tutkintonimikettä ei ole. Taiteen maisteri tai muotoilija (amk) joutuu valitsemaan itselleen mieleisen ammattinimikkeen tehtävän mukaan – mielikuvitusta saa käyttää!
Jatka lukemista “Sisustusarkkitehdin nimikkeestä ja pätevyydestä”Muotoilukoulutuksen tasa-arvo
Kaavamaiset käsitykset ohjaavat yhä tyttöjen ja poikien ammatinvalintaa (katso YLE /STT). Tilanne on samanlainen muotoilun korkeakoulutuksessa. Esimerkiksi muodin ja sisustuksen koulutuksessa sukupuolivinoutuma on räikeä, tasa-arvo puuttuu.
Nuorten valintoja ohjaavat stereotyyppiset käsitykset eri sukupuolille sopivista töistä. Nuoren pitäisi voida valita itselleen mielekkäin koulutusala, sukupuolesta riippumatta.
Jatka lukemista “Muotoilukoulutuksen tasa-arvo”Elämän muotoilu
Monet nuoret ovat huolissaan tulevaisuudesta ja paikastaan työelämässä; eivät vähiten muotoilun opiskelijat, jotka tiedostavat muotoilun työkentän jatkuvan muutoksen suhteessa oman muotoilun pääaineen tarjoamiin työllisyysnäkymiin. Opiskelijat voivat kokea opiskelunsa korkeakoulussa enemmän vieraannuttavana ja stressaavana kuin mahdollisuutena henkilökohtaiseen kehittymiseen. Paniikki saattaa kasvaa opintojen loppuvaiheessa, kun uran mahdollisia vaihtoehtoja aletaan enemmän pohtia.
Jatka lukemista “Elämän muotoilu”