Muotoilun maisteriksi (yamk)

Innotech maisterikoulu

Kettunen (2000) määritteli muotoilun olevan ”toimintaa, jossa tutkimusta, taidetta ja teknologiaa liiketoimintaympäristössä yhdistämällä on tarkoitus tuottaa parempaa ihmisen rakentamaa ympäristöä”. Vuonna 2010 synnytetyn Aalto-yliopiston strategia perustuu aika lailla samaan määritelmään: muotoilu, tekniikka ja liiketoiminta yhdessä.

Syksyllä 2021 yhteishakuun tuleva Savonia-ammattikorkeakoulun InnoTech-liiketoiminta (YAMK) maisteriohjelma toteuttaa samaa ideaan: innovaatioita tuotetaan todellista vastaavalla kokoonpanolla – muotoilijoiden, insinöörien ja liiketoiminnan maisteriopiskelijoiden kesken.

Jatka lukemista “Muotoilun maisteriksi (yamk)”

Teollisen muotoilun tulevaisuus

”Miksi teollinen muotoilu ei kiinnosta nykynuoria”, parahtaa fasebookissa muotoilun opettaja, jolla on pitkä kokemus koneiden muotoilusta. ”Miten saadaan alasta kiinnostava”?

Teollisen muotoilun opinnot eivät ole viime vuosina vetäneet kovin hyvin hakijoita. Faktaa hakijamääristä löytyy Ylen yhteishakukoneesta. Korkeakoulujen hakukohteet eivät ole aivan suoraan vertailtavissa; Aallossa ja Savoniassa haetaan muotoiluun yleensä, ei suoraan teolliseen muotoiluun.

Jatka lukemista “Teollisen muotoilun tulevaisuus”

Sisustusarkkitehdin nimikkeestä ja pätevyydestä

Opiskelijoiden ja ammattilaistenkin keskuudessa tuntuu olevan epäselvyyttä muotoilijoiden, sisustusarkkitehtien ja arkkitehtien ammattinimikkeiden käytöstä. Tässä kirjoituksessa yritän selkeyttää aihetta. Olet tervetullut kommentoimaan kirjoitustani, erityisesti jos olet eri mieltä tai olen jossain kohdassa väärässä.

Aallosta ja Lapin yliopistosta valmistutaan taiteen maisteriksi. Ammattikorkeakouluissa tutkintonimike on muotoilija (AMK). Muotoilijan, vaatetussuunnittelijan tai sisustusarkkitehdin tutkintonimikettä ei ole. Taiteen maisteri tai muotoilija (amk) joutuu valitsemaan itselleen mieleisen ammattinimikkeen tehtävän mukaan – mielikuvitusta saa käyttää! Arkkitehti taas on sekä ammatti- että tutkintonimike. Sekavaa.

Jatka lukemista “Sisustusarkkitehdin nimikkeestä ja pätevyydestä”

Luova prosessi ja hyvinvointi

Laura Valojärvi väittelee

Kuvittaja Laura Valojärven väitöskirja Aalto-yliopistossa käsittelee lastenkirjan kuvittamisen prosessia. Muotoilijankin on helppo samaistua Valojärven tutkimustuloksina esittämiin malleihin luovan prosessin etenemisestä ja mahdollisisista tunnetiloista tekemisen aikana: epätoivosta flow-taivaaseen.

Laura Valojärvi, 2021. The Cycle of Creative Resources – the creative process and creative well-being from the perspective of picturebook illustrators.

Muotoilukoulutuksen tasa-arvo

Kaavamaiset käsitykset ohjaavat yhä tyttöjen ja poikien ammatinvalintaa (katso YLE /STT). Tilanne on samanlainen muotoilun korkeakoulutuksessa. Esimerkiksi muodin ja sisustuksen koulutuksessa sukupuolivinoutuma on räikeä, tasa-arvo puuttuu.

Nuorten valintoja ohjaavat stereotyyppiset käsitykset eri sukupuolille sopivista töistä. Nuoren pitäisi voida valita itselleen mielekkäin koulutusala, sukupuolesta riippumatta.

Jatka lukemista “Muotoilukoulutuksen tasa-arvo”

Autobiovisual

Oheisella videolla (42 min) kerron, miten minusta tuli muotoilija, opettaja, tutkija ja kirjoittaja. Tämä menetelmä, jota kutsun autobiovisuaaliksi, on yksi elämän muotoilun työkalupakin menetelmistä, jolla itse kukin voi tarkastella ja hahmottaa oman elämänsä valintoja ja merkityksiä. Oma videoni keskittyy ammatillisen identiteettini kehittymiseen.

Elämän muotoilu on henkilökohtaisen kehittymisen ja uraohjauksen lähestymistapa, joka hyödyntää suunnittelun, muotoilun ja taiteen visuaalisia menetelmiä. Meidän kaikkien tulee elää elämämme, joten miksipä sitä ei voisi vähän suunnitella.

Jatka lukemista “Autobiovisual”

Elämän muotoilu

ilkka kettunen poseeraa

Monet nuoret ovat huolissaan tulevaisuudesta ja paikastaan työelämässä; eivät vähiten muotoilun opiskelijat, jotka tiedostavat muotoilun työkentän jatkuvan muutoksen suhteessa oman muotoilun pääaineen tarjoamiin työllisyysnäkymiin. Opiskelijat voivat kokea opiskelunsa korkeakoulussa enemmän vieraannuttavana ja stressaavana kuin mahdollisuutena henkilökohtaiseen kehittymiseen. Paniikki saattaa kasvaa opintojen loppuvaiheessa, kun uran mahdollisia vaihtoehtoja aletaan enemmän pohtia.

Jatka lukemista “Elämän muotoilu”