ilkka kettunen

Muotoilulähtöinen yrittäminen

Muotoilulähtöinen yrittäminen on Suomelle mahdollisuus.

Automaation ansiosta pian ei tarvita enää ammattimaisia kuljettajia junissa, rekoissa linja-autoissa tai lentokoneissa. Samalla monet liikenteen ylläpitotehtävät häviävät myös.

Pian robotit korvaavat osan sairaanhoitajien töistä. Jo nyt tietokone tekee diagnoosin osuvammin kuin lääkäri.

Tietojenkäsittelyn professori Matti Terden mukaan koodaus – jota nyt erityisesti tyttöjä kehotetaan opiskelemaan – on ensimmäisiä automatisoitavia tietotöitä: koodauksen luonteesta johtuen, se sopii robotille hyvin.

Yhteiskuntaamme odottaa iso murros, ja muutoksen tahti on kiihtyvä. Automaation ja liikenteen lisäksi tekninen edistyminen internetissä, informaatioteknologiassa ja tiedon käsittelyssä, uusissa energiamuodoissa ja älykkäissä materiaaleissa merkitsevät innovaatioidenhyökyaaltoa.

Terden mukaan design on vaikea automatisoida. Muotoilu liittyy arvoihin, merkityksiin, estetiikkaan ja elämyksiin: mikä on merkittävää, mikä myy, mitä halutaan.

Muutospuheeseen uskova ohjaa lapsensa muotoilukouluun.

Toisaalla, filosofi Eero Ojanen kritisoi muutoksen apostoleja: ”On lattein ja pysähtynein fraasi sanoa, että elämme muutosten aikaa, sillä kaikki ajat ovat olleet muutosten aikoja” (Ajan filosofia 2007, 97).

Ja, ”Muutoksen hokeminen on nykyajan ideologiaa, joka kovin usein otetaan itsestään selvyytenä, kyselemättä” (106).

Sekä, ”… tabu näyttää olevan se ajatus, että tulevaisuudessa asiat olisivat suunnilleen samalla tavalla kuin nytkin. Kaikki tulevaisuuskeskustelu on itseään ruokkivaa siinä mielessä, että se aina korostaa yksipuolisesti muutosta” (86).

Jos muotoilua ajattelee osana ihmisenä olemista – alkaen 2,4 miljoonaa vuotta sitten kun työkalujen tekeminen muokkasi aivojemme toimintaa ja vaati meitä alkaa puhumaan keskenämme (ei toisinpäin) – tullaan muotoilun klassisen koulutuksen ajatukseen: mitä ovat ne ajattomat muotoilun tiedot ja taidot, joille on kysyntää vielä satojen vuosien päästä. Totuus, hyvyys, kauneus? Itse veikkaisin luovuuden, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutusosaamisen ja prosessiosaamisen puolesta.

”Vahvojen perustaitojen merkitys työllistymisessä korostuu”, sanoo rehtori Tapio Huttula (HS 9.9.2016). Mitä muotoilun perustaidot ovat? Piirtäminen, plastinen sommittelu, suunnittelu käsin tekemisen kautta?

Muotoilun pääaineet (vaatesuunnittelu, teollinen muotoilu, sisustus, jne.) ovat historiallinen jäänne. Toisaalta, ne lienevät olemassa suunnilleen samalla tavalla kymmenenkin vuoden kuluttua.

Ilkka Halava ja Mika Pantzar (2010, 10) puhuvat siitä, miten ”kuluttaja-asenne tunkeutuu alati uusille elämän osa-alueille, myös työelämään”. Nuoret suhtautuvat työelämään kuin elämysten kuluttamiseen: työn merkityksellisyys, omaehtoisuus ja sisäinen motivaatio sen tekemiseen nousevat tärkeäksi. Työura muuttuu työportfolioksi.

Tulevaisuudessa nuoret hakevat muotoilun koulutukseen sankoin joukoin.

Mol.fi sivuilla on 2-3 teollisen muotoilijan paikkaa haussa vuosittain, sanoisin noin näppituntumalta. Se tarkoittaa sitä, että muotoilijoiden työllistyminen noudattaa jotain sellaista kuviota, jossa mol.fi ei ole mukana. Muotoilija ammattina, professiona, on vielä kypsymätön ja vakiintumaton (toisin lääkäri, pappi tai tuomari), työpaikkoja ei ole odottamassa tuolla ulkona.

Työtön muotoilija kuulostaa kuitenkin oksymoronilta (kärjistetysti hupaisa, antiteettinen retorinen kuvio, jossa on kaksi näennäisesti vastakkaista käsitettä, Uusi sivistyssanakirja 1989).

Muotoilija – työtön tai ei – alkaa tehdä jotain: omasta osaamisestaan ja arvoistaan lähtien niiden ihmisten kanssa joita tuntee, tuottaen jotain tuotetta tai palvelua, lopulta luoden paljon kaivattuja vientituotteita.

Omien havaintojeni mukaan (entiset muotoilun opiskelijani facebookissa), muotoilijat yhä useimmin siirtyvät muotoilun palvelusten tarjoamisesta yrittäjiksi tuotannon puolelle. Jotain on tapahtumassa muotoilijoiden asenteessa. Ovatko nykyajan muotoilijat rohkeampia, nälkäisempiä, avoimempia?

Ilmiö vaatii tutkimusta. Hankkeen työnimi voisi olla ”Muotoilijan ammatti-identiteetti: palvelu vai tuote”.

Muotoilun koulutus tarjoaa tähän hyvät lähtökohdat aloittavan yrityksen tai liiketoiminnan muotoilulle, mutta vaatii kuitenkin muotoilijan koulutuksen tavoiteltavan ammatti-identiteetin uudelleensuuntaamista kohti muotoilulähtöistä yrittämistä. Ilman muotoilijan identiteetin muutosta, ideat jäävät pöytälaatikkoon (sic).

Ilkka Kettunen

Lukijaa voi kiinnostaa The Fast Companyn artikkeli: 5 Design Jobs That Won’t Exist In The Future.

FacebookTwitterGoogle+Share