mitä muotoilijan pitäisi osata?

Mitä muotoilijan pitäisi osata? Muotoilijan pitää näyttää motivoituneelta, omata yrittäjämäinen asenne, olla ketterä ja asiakaslähtöinen sekä puhua osaamisestaan vakuuttavasti, jos aikoo työllistyä. Muotoilun substanssiosaaminen voi nousta esille vasta, jos em. liikkeet onnistuvat uskottavasti. Palvelukseen haetaan ”hyvää tyyppiä”, jotka hallitsevat supliikin.

Jaana Kaarela Opteamista sanoo, että kasvua on nähtävissä joka alalla, ja nyt muotoilijoiden on päästävä mukaan tähän kasvuun ja kohdattava työnantajan tai asiakkaan – mahdollisesti piilevät – tarpeet.

Valitettavasti kovin monet muotoilun alalle hakeutuvat ovat introvertteja tyyppejä, jotka haluavat seurustella materiaalin kanssa.

Pohdimme Designmuseossa (11.5.), mitä muotoilijan tulisi osata työllistyäkseen. Koollekutsujana olivat Ornamo ja Sitra.

”Työelämä muuttuu – ja elämä muuttuu”, sanoo Pirjo Nikkilä Sitrasta. Yhä useampi joutuu vaihtamaan ammattia ja muokkaamaan ammatti-identiteettiään. Tämä saattaa olla tuskaista.

Nikkilä vaatii meiltä 360-ajattelua: substanssiosaamisen lisäksi muotoilijan tulee keskustella ympäristönsä kanssa joka suuntaan. ”Jos pitää (muotoilijan) puhua itsensä töihin, niin sitten opetellaan tekemään niin”. Muotoilijoiden ikuinen mantra siitä, että yritysjohtajat eivät ymmärrä muotoilua, pitää varmaan yhä paikkansa. Mutta on muotoilijoiden vastuulla tehdä oma hyödyllisyytensä ymmärrettäväksi: minun palkkaaminen parantaa yrityksenne kannattavuutta.

Salla Heinänen Ornamosta kertaa faktoja eurojen liikkeistä muotoilussa. Muotoiluintensiivinen teollisuus, muotoilutoimistot ja taiteellinen toiminta ovat Suomessa noin 3 miljardia, ja pienenemään päin. Samaan aikaan, muotoilua potentiaalisesti hyödyntävä muu teollisuus on noin 377 miljardia. Muotoilun kasvu löytyy jälkimmäisestä. Miten paikka siellä otetaan? Selvää on, että muotoilu joutuu kilpailemaan muiden professioiden kanssa samoista tehtävistä.

Heinänen vaatii Suomeen kansallista muotoilukoulutuksen strategiaa, jotta teollisuuden ja työelämän tuleviin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Mallia strategiatyöhön voi katsoa tekniikan koulutuksen puolelta.

Muotoilukoulutus nousi keskusteluun Lahden ammattikorkeakoulun tehtyä muutoksia perinteisiin pääainejakoihin, ”lakkauttaen” vaatetussuunnittelun ja korumuotoilun aloituspaikat. Pienessä lammikossa nousi poru.

Savonia ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmassa (ent. Muotoiluakatemia) ei olla lakkauttamassa mitään, vaan suuntaamassa muotoilun koulutusta siten, että muotoilu integroituu paremmin koko Savoniaan ja sen strategiaan. Muotoilu hakee myös kansallisesti – kenties kansainvälisestikin – omaperäistä ja houkuttelevaa profiilia.

Aineksia muotoilun profiiliin ei tarvitse hakea kaukaa: Savonian painoalat ovat hyvinvointiteknologia, vesiturvallisuus, vastuullinen ruokatuotanto sekä energia- ja koneteollisuus. Siis kenties terveysmuotoilu, vesimuotoilu, ruokamuotoilu, energiamuotoilu ja konemuotoilu?

Savonia muotoilun omia valintoja oppimisen ja tekemisen kohteiksi ovat käyttäjäkokemus, kestävä kehitys ja muotoilun tuottaminen.

Suomalaista muotoilukoulutuksen strategiaa tarvitaan, jotta korkeakoulut profiloivat toimintaansa kansallisen edun nimissä, ei vain paikallisen vaikuttavuuden lähtökohdista.

Ilkka Kettunen

FacebookTwitterGoogle+Share