avoin muotoilu

Tiede pohtii mitä on. Muotoilu pohtii miten asiat voisivat olla.

Avoin tiede on liike, joka pyrkii saamaan tuon ”totuuden” kaikkien ulottuville ja jopa avaaman sitä tutkimusprosessia, jolla se on saatu selville.

Avoin muotoilu tuo tulevaisuuden rakentamisen (miten asiat voisivat olla) kaikkien nähtäville. Eikä pelkästään nähtäväksi, vaan avoin muotoilu kutsuu noviisit ja ekspertit osallistumaan tuohon rakentamiseen sekä hyödyntämän yhdessä löydettyä ratkaisua.

Osallistuin Tieteiden talossa pidettyyn Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päiville.

Oma esitykseni löytyy alta:

Avoin muotoilu (pdf)

Avoin tiede luottaa kirjoitettuun tekstiin. Muotoilu toimii kuvallisilla ja materiaalisilla työkaluilla, piirroksilla ja prototyypeillä. Ihmiset ymmärtävät kuvia, vaikka eivät puhuisi tai lukisi samaa kieltä. Teknologian kehitys mahdollistaa sen, että tuotteen suunnitteluun voi osallistua mistä maailman kolkasta tahansa ja että tämä tuote voidaan valmistaa siellä missä sitä käytetään.

Muotoilusta ja tuotekehityksestä on vaikea saada tietoa. Tuotekehityksen sumeaa alkupäätä on hankala konstruoida jälkikäteen uudestaan. Tuotekehitys on perin salaista tekemistä: suunniteltavat ideat – tulevat tuotteet – pidetään piilossa sekä prosessi myös. Tietoa ei jaeta, aikakaan ennen kuin patentti on haussa. Epäonnistuneet yritykset jäävät piiloon, niitä ei julkisesti esitellä. Jälkikäteen tarkasteltuna koko uuteen tuotteeseen johtanut prosessi näyttää selkeämmältä; sitä kuvataan rationaalisena prosessina ja siitä tulee osa yrityksen brändin rakentamisen tarinaa, jota yrityksen omistajat ja johtajat jäävät kertomaan ja uusintamaan.

Muotoilu voidaan nähdä taiteellisena, älyllisenä tai teknisenä prosessina. Muotoilu on kuitenkin ensisijaisesti sosiaalinen prosessi. Miten siis tutkia ja kuvata muotoiluprosessia siitä näkökulmasta, että ihmiset suunnittelevat tuotteita toisten ihmisten kanssa ihmisille? Väitöskirjassani Mielekkyyden muotoilu (Kettunen 2013) tutkin muotoilun tekemistä autoetnografisen lähestymisen kautta. Autoetnografiassa tutkija on tutkimansa ryhmän täysivaltainen jäsen ja osallistuu tutkittavan ilmiön tuottamiseen.

Toinen vaihtoehto, tai autoetnografiaa täydentävä menetelmä, luovan muotoiluprosessin tutkimiseen on avata tuotteen suunnittelun eteneminen julkiseksi, silloin kun se tapahtuu. Tätä avointa muotoilua voitaneen kutsua reaali-aikaiseksi autoetnodesignisksi. Siinä tuotekehitysprosessi tuodaan avoimesti ja julkisesti esille. Kuka tahansa voi seurata visuaalisesti kuvattua luovan työn etenemistä ja osallistua myös siihen.

Open design

Muotoilu, tuotekehitys ja innovaatioiden tuottaminen on perinteisesti ymmärretty hyvin ei-avoimeksi toiminnaksi. Avoin innovaatio (Chesbrough 2003) etsii uusia tapoja tuottaa innovaatioita: ideoita ja teknologioita etsitään aktiivisesti oman organisaation ulkopuolelta toimien yhteistyössä jopa kilpailijoiden kanssa: sisäisiä ja ulkoisia ideoita yhdistetään kaupallisten sovellutusten aikaansaamiseksi.

Avoin muotoilu (open design) on kattotermi erilaisille muotoilun ja valmistamisen aktiviteeteille, joista osa hyödyntää internet-verkkoa. Se kuvaa sellaista muotoiluprosessia, joka mahdollistaa kenen tahansa (noviisin tai ammattilaisen) osallistua jonkun asian yhteiseen kehittelyyn. (Tooze, Barley, Phillips, Smith, Foote & Silve 2014.) Termillä tarkoitetaan fyysisten tuotteiden, koneiden ja systeemien kehittämistä julkisesti jaetun muotoiluinformaation kautta.

Yhteiskehittely (co-design) tarkoittaa sitä, että useampi kuin yksi henkilö muotoilee jotain. Useasti termiä käytetään puhuttaessa käyttäjän osallistumisesta tuotteen suunnitteluun.

Tooze ym. (2014, 543) ehdottavat uusia termejä avoimen muotoilun ulottuvuuksien selkeyttämiseksi:

  • Avoimen muotoilun ratkaisu on tuotteen suunnitelma tai valmistusohjeet, joiden perusteella kuka tahansa voi tehdä tuotteen.
  • Avoimen muotoilun kontribuutio tarkoittaa mitä tahansa kontribuutiota muotoiluprosessiin, jota muut voivat vapaasti käyttää tai kehittää eteenpäin.
  • Avoimen muotoilun prosessi tarkoittaa muotoiluratkaisun kehittämistä perustuen avoimen muotoilun kontribuutioihin. Prosessi tuottaa avoimen muotoiluratkaisun.
  • Avoimen muotoilun projekti on mikä tahansa hanke, joka noudattaa avoimen muotoilun prosessia.

Kaikki muotoiluprojektit eivät ole välttämättä täysin avoimia.  Yksin työskentelevä muotoilija voi tuoda työnsä tuloksen avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi ilman rajoituksia. Toisaalta yritys voi esimerkiksi hakea avoimen muotoilun kontribuutioita, ideoita ja mielipiteitä, niin että ne ovat julkisesti esillä, muotoiluratkaisun ollessa kuitenkin vain sen omissa käsissä ja myöhemmin asiakkaiden ostettavissa.

Avoimen muotoilun mahdollisuudet

Internet mahdollistaa tuotteita koskevien ideoiden jakamisen globaalisti niiden ihmisten kanssa jotka haluavat tuottaa tai / ja käyttää noita ideoita, tavalla joka ennen olisi ollut mahdottomuus.

Tiede on kiinnostunut siitä, mitä on. Muotoilua kiinnostaa, miten voisi olla. Muotoilun sisältö näkyy lopulta myytävänä tuotteena kaupan hyllyllä. Lopullista tuotetta määrittävät sen aikaisemmat kokeiluversiot, prototyypit. Nämä ja lopulliseen tuotteeseen johtanut prosessi on useimmiten suojattu, salainen ja tuottajan hyötyä tavoitteleva. Suunnittelun prosessi on usein tiedostamaton, sattumaa ja sähläystä, joka jälkikäteen selitetään rationaalisen järkeväksi toiminnaksi. Bragd (2002) seurasi Volvon citymaasturin kehitysprojektia vuoden verran ja havaitsi, että vaikka auton suunnittelijat itse kuvittelivat toteuttavansa rationaalista prosessia, he ennemminkin noudattaen Lévi-Straussin (1966) bricolage-prosessia: kasasivat auton käsillä olevasta materiaalista.

Luova muotoilun prosessi on usein mysteeri tekijälleenkin. ”Sisällä soiva hakeva ajatus” (Saarinen 2015) on hento ääni, joka on vaikea taltioida. Uudella ei ole vielä hahmoa, ja ”käsitteet saattavat laahata jälkijunassa” (emt.)

Loistavallakaan keksinnöllä ei ole tulevaisuutta, jos muut ihmiset eivät sitä sellaiseksi tunnista. Muotoilu on sosiaalinen prosessi. Keksijänero tarvitsee kumppaneita, jotka tuovat oman sitoutumisensa, osaamisensa ja tavoitteensa yhteiseen hankkeeseen. Tämän jälkeen projekti ei enää ole se sama, se on jotain mitä ei osattu odottaakaan.

Avoin muotoilu tuo aikaisemmin perin salassa toimineen tuotekehityksen ja luovan muotoilun prosessin avoimeksi ja kaikille mahdolliseksi osallistua. Tutkimus pystyy seuraavaan luovaa prosessia uudella reaaliaikaisella tavalla tai jopa vaikuttamaan siihen toimintatutkimuksen tavoin.

Avoimen muotoilun opetukselle ja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle tuomat edut tuntuvat selviltä: mahdollisuus osallistua tekemiseen ja hyödyntää avoimen muotoiluprosessin tuloksia eri sen vaiheissa.

Lähteet

Bragd, A. 2002. Knowing management: an ethnographic study of tinkering with a new car. Göteborg: BAS:

Chesbrough, H. 2003. Open innovation: the new imperative for creating and profiting from technology. Boston: Havard Business School.

Edmondson, A. 2012. Teaming: how organizations learn, innovate, and complete in the knowledge economy. San Francisco: Jossey-Bass.

Kettunen, I. 2013. Mielekkyyden muotoilu: autoetnografia tuotekehityksen alkuvaiheista. Kuusamo: Aatepaja.

Lévi-Strauss, C. 1966. The savage mind. Oxford: Oxford University.

Saarinen, E. 2015. Filosofia ja Systeemiajattelu. Luentosarja Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulussa keväällä 2015.

Sarasvathy, S. 2008. Effectuation: elements of entrepreneurial expertise. Cheltenham: Edward Elgar.

Tooze, J., Barley, S., Phillips, R., Smith, P., Foote, E. & Silve, S. 2014. Open design: contributions, solutions, processes and projects. The Design Journal 17, 4, 539-559.

Weick, K. 1979. The social psychology of organizing. Reading: Addison-Wesley.

Emil Sedercreutzin relifi taustalla
Emil Sedercreutzin relifi taustalla

 

FacebookTwitterGoogle+Share