Liikuttavien elämysten luoja

Fantasia Worksin visiona on olla ”maailman paras teemoitettujen aktiviteettipuistojen valmistaja”. Kuopiolaisessa yrityksessä on tekemisen ja kasvamisen henki päällä. Oma brändi Action Stadium nostaa yrityksen alan kansainväliseen kärkeen ja tuplaa liikevaihdon muutamassa vuodessa.

Toimitusjohtaja Jere Ruotsalainen
Toimitusjohtaja Jere Ruotsalainen Rouvasväen yhdistyksen seminaarissa

Yrityksen tarina alkoi teatterilavastuksista. Napapiirillä sijaitseva Joulupukin paja oli yrityksen läpimurtotyö: kokonaisvaltainen tarinallinen elämys, johon kuuluu ympäristö, valaistus ja tuoksut.

Yritys tekee tarinoista totta. Elämyksen ympärille muotoillaan ja valmistetaan lavasteet ja attraktiot (yksittäiset laitteet). Kaikki lähtee tarinasta, käsikirjoituksesta, jota tulkitaan fyysisen ympäristön kautta. Teema (yleinen puitekehys, esim. viikinkiaika) luo puitteet ympäristölle.fw2

Fantasia Worksin toiminnan taustalla on globaali ongelma: lapset (ja me vanhemmatkin) viettävät yhä enemmän aikaa ruudun ääressä. Tähän meidän itse luomaamme ongelmaan yritys tarjoaa lääkkeeksi liikuttavia elämyksiä!

Jos Fantasia Works listautuisi nyt, kiiruhtaisin ostamaan osakkeita.

Onko tälle alalle erityisiä koulutuksen tarpeita: pitäisikö luoda Elämysmuotoilijoiden erikoistumiskoulutus?

FacebookTwitterGoogle+Share

Muotoilu nyt -seminaari

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti seminaarin muotoilusta.  Seminaari oli suunnattu erityisesti oppilaitoksille ja korkeakouluille. Lieneekö taustalla suunnitelmat kulttuurialan koulutuksen tulevista supistuksista?

ilkka kettunen
ilkka kettunen

Osallistuja oli oppilaitoksista ja virastoista. Yrityksistä ei ollut paikalla ihmisiä. Muotoilun hyvää sanomaa kerrattiin keskenämme.

Seminaarin avasi Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ministeriö ohjaa muotoilun koulutuksen sisältöjä, jonka toivoo synnyttävän muotoilun osaamista, jonka toivoo synnyttävän yhteistä hyvää teollisuudessa ja julkisella puolella. Katse kääntyy siis muotoilun koulutuksen sisältöihin. Asia konkretisoituu ammattikorkeakouluille syksyn 2016 neuvotteluissa.

Jonna Häkkilä Lapin yliopistosta puhui muotoilun haasteista korkeakoulujen näkökulmasta. Maailma menee kohti digitaalisuutta, kohti mobiilia ja kohti globaalia. Teknologiasta innostuneen Häkkilän mukaan muotoilun tarkoitus on elämän helpottaminen, uusien innovaatioiden synnyttäminen ja paketointi, tulkkina toimiminen eri alojen välillä sekä tulevaisuuden visualisointi, kenties visiointikin.

jonna häkkilä
jonna häkkilä

Muotoilun professorin elämää hankaloittaa rahoituksen hakeminen. Häkkilä on työstänyt 12 rahoitushakemusta tänä vuonna, ja olemme vasta maaliskuussa. Tutkimusryhmän käynnistäminen, ”rämppääminen ylös”, vie kaksi vuotta! Häkkilä on suivaantunut.

Arja Kallio Suomen Akatemiasta puhui muotoilusta ja akatemian tutkimushankkeista. Akatemialle ehdotettujen hankkeiden hyväksymisprosessi  7%. Hylkäysprosentti siis 93. Muotoiluhan ei juuri näy Akatemian rahoituksessa. Uusi kärkihankemalli jakaa rahaa niille tutkijoille, jotka ovat jo saaneet rahoitusta.

Huomioi tuleva Biofuture-ohjelma: kuulosti kiinnostavalta!

Katri Lehtonen työ- ja elinkeinoministeriöstä selvitti muotoilun kasvavaa merkitystä yrityksen liiketoiminnalle. Hän maalaili muotoilulle ruusuista tulevaisuutta: aineettoman osaamisen arvonluonti on tulevaisuuden menestystarina: kulttuurisen osaamisen kysyntä nousee!

katri lehtonen
katri lehtonen

Petteri Kolinen Design Forum Finlandista hehkutti muotoiluosaamista yritysten kilpailuedun lisääjänä. Enää tarvitsee saada yritysten johto ymmärtämään muotoilun ilosanoma. Länsimaisella ihmisellä on tarpeeksi perustarpeet tyydyttäviä tuotteita, niitä ei kannata enää tehdä. Nyt tarvitaan tuotteita, joilla on merkityksiä!

petteri kolinen
petteri kolinen

Salla Heinänen Ornamosta kertoi muotoilualan työllisyystilanteesta ja koulutustarpeista työelämän näkökulmasta: muotoiluintensiivinen teollisuus on alamäessä; muotoilualan työttömyys on nyt 15% – kaksinkertaistunut viidessä vuodessa!

salla heinänen
salla heinänen

Muotoilukoulutuksen tarjonta on väärä. Haasteena on, ei taideteollisuuden elvyttäminen, vaan  saada muotoiluosaamista myytyä muulle ”ei-muotoiluintensiiviselle” teollisuudelle. Yhden prosentin muotoilukäytön lisäyksellä teollisuudessa on suurempi merkitys kuin sadan prosentin lisäyksellä taideteollisuuteen.

Heinänen esittää haasteensa nimenomaan ammattikorkeakouluille: on järjetöntä kouluttaa nuoria työttömiksi, oppilaitosten tuottama osaaminen pitää pystyä suuntaamaan uudestaan.

Otan haasteen vastaan. Nykyinen ammattikorkeakoulujen mahdollisesti tuottama muotoilun kompetenssi on sattumaa tai jäänteitä historiasta. Tulevaisuuden tarpeita on vaikea ennustaa, mutta kuitenkin, muotoilun ja sen koulutuksen on käännettävä kriittinen katse omiin tekemisen tapoihin ja sisältöihin.

käsin kosketeltavat keinot

Tanskalaisen Koldingin muotoilukoulun ja Etelä-Tanskan yliopiston järjestämä konferenssi Tangible means – experimental knowledge through materials käsitteli materiaalilähtöistä muotoilua.

Konferenssi vahvisti sitä tunnetta, että olemme Savonian Design Making -maisteriohjelmassa menossa oikeaan suuntaan – toisaalta, nyt olen hakeutunut sellaisten ihmisten seuraan, joilla on samoja pyrkimyksiä kuin meillä. Jatka lukemista käsin kosketeltavat keinot