Innostunut asiantuntija – oksymoron?

(oksymoron = kärjistetysti hupaisa retorinen kuvio, jossa kaksi näennäisesti vastakkaista käsitettä)

Muotoilijana ajattelen, että innostus työhön – maailman parantaminen muotoilun, tuotekehityksen ja niiden opettamisen kautta – on lähtökohta kaikelle tekemiselleni, tietenkin. Miten tätä innostuneisuuttani voisi vielä yllyttää? Miten minusta saadaan suurin mahdollinen luovuus ja tuottavuus esille?

Muotoilun harjoittamisen keskeisin areena on liiketoiminta, business (Heskett 2015). Muotoilussa kyse on siis rahasta, taloudellisesta tuottavuudesta.

Nokian matkapuhelimien menestys oli innostuneiden pienten itseohjautuvien asiantuntijatiimien ansiota. Yhtiön markkinajohtajaksi nouseminen ja sen mukana tuleva dataan perustuva tarpeeton byrokratia ja hierarkkinen johtaminen tappoivat ”asiantuntijatiimien keskinäisen innovatiivisuuden ja intohimon saada asioita tapahtumaan” (Koski 2016). Kyllästyneisyys korvasi innostuksen.

Itseohjautuvaa innostunutta tiimityötä on vaikea luoda ylhäältäpäin käskyttämällä, mutta se on helppo tuhota.

Innostunut asiantuntija voi olla sata kertaa tuottavampi, kuin kyllästynyt ja kyyninen ekspertti (Jari Hakanen, Kaaja 2013 mukaan). Työmäärä tunneissa on molemmilla sama, mutta innovaatiokyky aivan erilainen.

Miten organisaation johto voi luoda mahdollisuuksia itseohjautuvien tiimien innostukselle? Auttaako porkkana vai keppi? Miten innostuksen vallassa tehdystä luovasta suorituksesta voidaan tiimiä ja tekijää palkita, oikein yllyttää vielä hurjempaan menoon?

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan työn imun syntymisessä tärkeintä on vastuuttaminen. ”Kun ihmiselle kerrotaan, mistä hän on vastuussa ja mitä häneltä odotetaan, annetaan työrauha ja vapautta, syntyy työn imua” (Helsingin Uutiset 20.5.2015).

Miten minut kannattaisi palkita (jos nyt niin käy että saan jotain tehtyä ja fyffeä talolle hankittua), mikä minua innostaisi?

Antakaa minulle:

  1. lisää tätä samaa työtä. Haluan jatkaa tässä menestyksen pyörteessä, innostuksen purskeessa.
  2. paremmat välineet tehdä työtä: työkaluja, kirjoja, konferenssimatkoja, vierailuita edelläkävijäyrityksiin, tapaamisia todellisten huippujen kanssa. Uutta oppia.
  3. mahdollisuus uusnoviisiuuteen, siihen etten tiedä tai osaa: ”innovaation kanssa ei voi olla kokenut” (Halava & Pantzar 2010).
  4. kollegoiden huomiota. Tutkimuksen mukaan muotoilijaa motivoi ja innostaa eniten se, että näyttää hyvältä – ei tuotteen loppukäyttäjän, asiakkaan tai työnantajan silmissä – vaan muiden muotoilijoiden, oman alueen kentän tietoisuudessa (Blackwell, Eckert, Bucciarelli & Earl 2009).

Bonusraha palkkiona ei tunnu houkuttelevalta, mielekkäältä tavoitteelta: olen täällä tavoittelemassa suurempaa hyvää. Vapaa-aika palkkiona on ajatuksena käsittämätön, katso kohta 1 yllä.

Halava ja Panzar (2010) väittävät, että nykyinen vallitseva järjestelmäkeskeisyys synnyttää ”mentaalisti ulkoistettua työsuoritetta: työntekijät ovat fyysisesti paikalla, mutta henkisesti muualla”. Järjestelmäkeskeisyys on hallaa toivotuille innovaatioille.

”Inhimillisiä resursseja on kyettävä vapauttamaan innostuneempaan ja intohimoisempaan tekemiseen”.

Ilkka Kettunen

Kirjoittaja toimii muotoilun yliopettajana Savonia-ammattikorkeakoulussa

 

LÄHTEET

Blackwell, A., Eckert, C., Bucciarelli, L. & Earl, C. 2009. Witnesses to design: a phenomenology of comparative design. Design Issues 25, 1, 36-47.

Heskett, J. 2015. Design from the standpoint of economics / economics from the standpoint of design. Introduction by C. Dilnot. Design Issues, 31, 3, 88-104.

Kaaja, S. 2013. Innostus tekee työstä mielekästä ja tuottavaa. Työ Terveys Turvallisuus 2/2013, 30-31.

Koski, A. 2016. Palvelutalous selätti teknologiaikonin. Teoksessa J. Parviainen, T, Kinnunen ja I, Kortelainen (toim.) Ruumiillisuus ja työelämä: työruumis jälkiteollisessa taloudessa. Tampere: Vastapaino. 40-56.

Pantzar, M. & Halava, I. 2010. Kuluttajakansalaiset tulevat! Miksi työn johtaminen muuttuu? Evan raportti.

FacebookTwitterGoogle+Share

osta 3000 euron koulutus?

Muotoilija, kaipaatko osaamisesi päivitystä? Jotain tiettyä erityistä vai laajaa näkemyksellistä?

Ammattikorkeakoulut miettivät kuumeisesti erikoistumiskoulutuksia, jotka ovat uusi koulutusmuoto – maksullinen sellainen. 30 opintopisteen oppi maksaisi noin 3000-4000 euroa.

Aina kun näen muotoilijoita, kysyn millaisia koulutustarpeita heillä on, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Yleensä muotoilija ei osaa vastata: hän tuntuu osaavan oman hommansa. Huolestuttavaa.

Muotoilun kouluttajat eivät hekään omaa kristallipalloa: muotoilukoulutus ei omista luuloistaan poiketen ole kovin innovatiivista, sisällöltään tai pedagogiikaltaan.

Mitä sitten olemme Opetusministeriölle ehdottamassa erikoistumiskoulutukseksi?

digitaalisen liiketoiminnan muotoilua

digitaalisen valmistuksen menetelmiä

älykkäitä ympäristöjä ja materiaaleja

palvelumuotoilua

kaupunkimuotoilua

elämysmuotoilua

fasilitointia

johtamisosaamista

strategista muotoilua

Hoh hoijaa! Maksaisitko em. koulutuksista 3000 euroa?

Mitä osaamista sinä muotoilija tarvitset lähitulevaisuudessa?

Alla muutamia Metropoliassa pidetyn työpajan ajatuksia…

erko-ilkka erko-ilkka2 erko-ilkka3

 

Luova Kasarmi

Kasarmi on kuopiolainen työhuoneyhteisö (ry), jonka tiloissa toimii useita luovan alan yrityksiä: markkinointia, ohjelmointia, mainostoimistoa, sisustusta, palvelumuotoilua, jne. Kasarmi on koiraystävällinen työpaikka.

Vierailimme Kasarmissa Muotoiluyrittäjyys-kurssin opiskelijoiden kanssa. Keskustelu nuorten ja muutaman vuoden toimineiden yrittäjien kanssa on vaikuttavinta oppia: minäkin haluaisin yrittäjäksi!

Monet Kasarmin yrittäjistä toimivat yksin, jolloin yhteisö toimii sekä toiminallisena että sosiaalisena verkostona. Yrittävät voivat tarjota asiakkailleen suurempia kokonaisuuksia, ja työhuoneella on aina joku korvapari jakamassa yrittämisen huippuja ja kuoppia.

Yritysyhteisössä on nyt yksi pöytäpaikka vapaana: 153 €/kk. Katso lisää Kasarmin facebook-sivuilta.

kasarmi2

3D Talo: start up kellarissa – kirjaimellisesti

Mainion ja innostava vierailu nuorten yrittäjien luona: kuopiolaisen 3D Talo -yrityksen tilat ovat purkutalon kellarissa. Ikkunat ovat pimennetty, seiniä rajattu vihreällä pressulla ja korviin kuuluu hurinaa ja melskettä.

Muotoilijat ja koodarit puskevat virtuaalisia malleja taloista, koneista ja tuotteista. En voi olla innostumatta: tämä porukka pääsee pitkälle – onneksi pääsimme näkemään tämän vaiheen, kun yritys on vasta aloittanut.

3dtalo2

Vierailumme on osa Muotoiluyrittäjyyden opintojaksoa.

Pauli Rissanen esittelee 3D Talon hankkimaa virtuaalilaitteistoa, laseja ja heidän tuottamaansa digitaalista sisältöä rakennusympäristöstä. Yritys tähtää ensimmäiseksi rakennusalalle: käyttäjä/ostaja voi vierailla talossa kauan ennen kuin se on edes rakennettu, ja sisustaa jo huonestoaan. Elämys on vakuuttava.

Tätä yritystä kannattaa pitää silmällä.

Katso myös Kaija Sääsken blogi…

 

Liikuntakulman (hahmomalli) Mäkipeuran huoltoasemalla

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Uusi taukoverryttelyn malli istumisen jäykistämille matkaajille

Lapin yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet taukoverryttelyn hahmomallin, joka havainnollistaa, kuinka istumisen jäykistämät matkaajat voisivat verrytellä, venytellä ja virkistäytyä. Mallin on rakentanut kuopiolainen Fantasia Works Oy. Malli esitellään St 1 Tervola Peura huoltoasemalla torstaina 22.9.2016 klo 12.00.

Nykyaikainen työ sekä työ- ja vapaa-ajan matkat kahlitsevat ihmiset istumaan. Huomattava osa yhteiskunnan työskentelystä tapahtuu tien päällä – siis istuen. Viime aikoina on havahduttu jatkuvan istumisen epäterveellisyyteen. Keväällä 2015 käynnistynyt LIIKE-TAUKO -hanke otti istumisen tarkastelunsa kohteeksi. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti ammattiautoilijoiden ja karavaanareiden virkistäytymisen tarpeita.

Liike-Tauko -hankkeessa päähuomio on tieliikenteessä työskentelevien ja työmatkalla olevien työhyvinvoinnin ja ergonomian parantamisessa. Siinä tutkitaan liikennekeskusten tarjoamia liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä ihmisten toimintaa taukopaikoilla. Hanke pohjustaa uusia avauksia liikenteen taukopaikkojen palveluille ja edistää näin liikenneturvallisuutta.

Taukoverryttelyn hahmomallin ideointi perustuu Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan mittavaan ammattiautoilijoiden ja karavaanareiden kysely- ja haastatteluaineistoon. Hankkeen tutkimusmenetelmät perustuvat kokeilevaan tutkimusotteeseen ja sellaisten kehittämisalustojen luomiseen, jotka tarjoavat mahdollisuuksia uusien innovatiivisten ratkaisujen syntyyn.

Hanketta koordinoi Lapin yliopisto ja rahoittaa Tekes, Euroopan aluekehitysrahasto, yksityiset yritykset sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.

Tervetuloa autoilijoiden liikunnallisen taukopisteen hahmomallin julkistamistilaisuuteen 22.9.2016 kello 12.00, St 1 Tervola Peura huoltoasema.

Taukopiste on nähtävillä St 1 Peura Tervola huoltoasemalla 22.9.–20.10.2016.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Raimo Jänkälä, Lapin yliopisto, Lapin yliopisto 040 5109481, raimo.jankala@ulapland.fi

Yliopettaja Ilkka Kettunen, Savonia-ammattikorkeakoulu, 044 7855830, ilkka.kettunen@savonia.fi

Kaikki kuvat: Ilkka Kettunen, saa käyttää vapaasti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Muotoilijat Katri Pirhonen, Antti Kares ja Hilla Matveinen

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Mallit Antti Kares, Rauno Rusko ja Raimo Jänkälä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Olli-Pekka Mäkipeura, kauppias: yrittäjänä mukana hankkeessa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Katri Pirhonen ja Hilla Maitlin
Katri Pirhonen ja Hilla Matveinen

Hahmomalli esiteltiin 22.9.2016 klo 12.00

 

Sankarimuotoilijat Alvar Aallon jäljillä

Muotoilun tutkimusseminaareja aikani käytyäni, muotoiluseminaarissa istuminen tuntuu oudolta: muotoilijat esittelevät dioja tekemistään tuotteista, ja esitys on siinä. Jään odottamaan esityksen juonta tai johtopäätöksiä. Ikään kuin muotoilijoiden tarkoitus olisi tehdä tavaroita maailmaan, ja that’s it. Jatka lukemista Sankarimuotoilijat Alvar Aallon jäljillä