NIH – Not Invented Here

ilkka kettunen

Ei keksitty täällä, NIH-ilmiö (Not Invented Here) tunnetaan muotoilussa, tuotekehityksessä ja johtamisessa. Emme halua edistää ideaa, joka tulee alueellemme jostain ulkopuolelta, ideaa jota emme ole itse keksineet. Ulkopuolisen konsultin tuomalla idealla – vaikka hyvälläkin – ei ole etenemisen mahdollisuuksia vakinaisen tuotekehitysosaston toiminnassa. Jos kyseistä ideaa ei suoraan näyttävästi hylätäkään, sitä ei vain edistetä tarmokkaasti ja vähitellen se unohtuu.

NIH-ilmiö on muotoilukonsultille tuttu; in-house tuotekehitys ei innostu kehittelemään konsultin ideaa, tai hoitaa idean toteutuksen metsään. ”Ei tullut tuotetta, tiedettiinhän se”, ajattelee suivaantunut in-house muotoilija. Jos johtaja tuo ihailemansa muotoilukonsultin heittelemään ideoita minun projektiin, se tuntuu kuin olisi läimäisty tiskirätillä kasvoille. Tuon kekkulin luonnokset lentävät mappiin Ö pikapikaa.

Hiltusen (2017, 112) mukaan ihminen hahmottaa kaikki muutostilanteet ensin oman asemansa kautta. Ulkopuolelta tuleva idea on uhka omille ideoille ja omalle asemalle organisaatiossa. Ensireaktio voi olla sellainen, että on vaikea lähteä edistämään konsultin ideaa, ja nostamaan konsultin mainetta johtajien silmissä.

Hiltunen neuvoo, että uusia ideoita pitää esitellä siten, ettei kuulijat saa tilaisuutta heti tyrmätä ideaa. ”Kuulijalle täytyy antaa aikaa hahmottaa ensin omaa asemaansa esityksen toteutuksen jälkeisessä tilanteessa ennen kuin hänen pitää ottaa kantaa” (113). Ilmapiirin tulee olla sellainen, että jokainen voi olla varma, että hänen asemansa ei ole vaarassa uuden idean tullessa mukaan kehittämiseen.

Viime kädessä lienee niin, että minä en ole edistämässä tätä kyseistä ideaa, vaan idea on edistämässä minun pyrkimyksiäni.

Lähde: Hiltunen, A. 2017. Johtamisesta: ajankohtaisia ja ajattomia pohdintoja. Helsinki: Alma Talent.

Katso myös video: https://www.youtube.com/watch?v=u7ahuqdaYI8

FacebookTwitterGoogle+Share

Savonia Muotoilun profiili

SaMu Profiili 08062017 luonnos (pdf)

Yllä olevasta linkistä avautuu heijastet, jotka kuvaavat SaMun profiilityötä 2017. Alla kuvassa tiivistys opintojen rakentesta.

ilkka kettunen

Savonia Muotoilun profiili / strategia pohjautuu Savonia-ammattikorkeakoulun strategiaan. Näin muotoilun koulutus integroituu ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan luonnollisesti, sekä samalla erilaistuu muusta suomalaisesta muotoilukoulutuksta.

Uusi ops mahdollistaa sen, että muotoilun koulutusohjelma pystyy auttamaan muita koulutusohjelmia ja painoaloja tuotekehityksen koulutuksessa ja innovaatioiden tuottamisessa. Savonia Muotoilu palvelee TKI-toimintaa – tuotteiden tai palveluiden kehittämistä – muotoilun luovin ja visuaalisin keinoin.

”Ne valmiudet, ei ammattiosaminen”, emeritusprofessori Esko Valtaoja tiivistää oppimisen tulevaisuuden luenossaan Savonian henkilökunnalle. Professorin sanoma on linjassa SaMun uuden profiilin kanssa: koulutamme laaja-alaisia, joustavan amatti-identiteetin omaavia asiantuntijoita teollisuuden ja kehitystyön tarpeesisiin.

Opiskelija valitsee (tai sattuma vie) oman erityisen osaamispalettinsa, jonka hän esittää ja päivittää portfolion muodossa. Tulevaisuuden titteleitä voivat olla terveysmuotoilija, ruokamuotoilija, vesimuotoilija, energiamuotoilija tai konemuotoilija.

2-3. vuosikurssin opiskelija työskentelee Studiossa, osallistuen liiketoimintaprojekteihin, muotoilukilpailuihin tai kehittäen omia ideoitaan kaupallisiksi innovaatioiksi. Toteutettavat projektien luonne riippuu kaupallisesta kysynnästä, joten opiskeljan osaaminen kehittyy automaattisesti sellaisille muotoilutiminnan alueille, joille on kysyntää ja työvoiman tarvetta juuri nyt.

Studio palvelee asiakkaita myös kesän aikana.

4. vuotena opiskelija siirtyy työskentelemmän Savonian tki-hankkeisiin, ja siten sitoutuu Pohjois-Savolaiseen innovaatioympäristöön. Opiskelija valmistuu mutta jää työskentelemään – yrittäjänä, yksityisellä tai julkisella puolella – läheisessä yhteydessä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

mitä muotoilijan pitäisi osata?

Mitä muotoilijan pitäisi osata? Muotoilijan pitää näyttää motivoituneelta, omata yrittäjämäinen asenne, olla ketterä ja asiakaslähtöinen sekä puhua osaamisestaan vakuuttavasti, jos aikoo työllistyä. Muotoilun substanssiosaaminen voi nousta esille vasta, jos em. liikkeet onnistuvat uskottavasti. Palvelukseen haetaan ”hyvää tyyppiä”, jotka hallitsevat supliikin. Jatka lukemista ”mitä muotoilijan pitäisi osata?”

Innostunut asiantuntija – oksymoron?

(oksymoron = kärjistetysti hupaisa retorinen kuvio, jossa kaksi näennäisesti vastakkaista käsitettä)

Muotoilijana ajattelen, että innostus työhön – maailman parantaminen muotoilun, tuotekehityksen ja niiden opettamisen kautta – on lähtökohta kaikelle tekemiselleni, tietenkin. Miten tätä innostuneisuuttani voisi vielä yllyttää? Miten minusta saadaan suurin mahdollinen luovuus ja tuottavuus esille? Jatka lukemista ”Innostunut asiantuntija – oksymoron?”